perjantai 3. tammikuuta 2014

Scarpa Instinct VS

Disclaimer:Kuvan kengät on tuhrittu jottei kukaan muu erehdy luulemaan niitä omikseen.Pakasta vedetyt kengät eivät siis ole näin rumat.



Kerkesin jo pari vuotta kiikkumaan kahdella parilla Pythoneita, joista vuoden verran molempien pohjissa on kitkaa siivittämässä ollut vibramin edgeä. Kumi on aivan järjettömän kestävää, eikä kumpikaan pari osoita vielä tarvetta uudelle pohjaukselle.

 Pythonit edgellä pohjattuna vuoden keskiahkeran käytön jälkeen.
 Niinkuin kuvasta näkyy kenkä on edelleen täysin ehjä, tosin kaikilta osin jo muodoton. Jämäkkyys tuntui jäävän melkolailla kaupan hyllylle.


 Joka tapauksessa mulla on jo pitkään tehnyt mieli takaisin jäykemmän kengän pariin. Scarpan Instinct vs kengässä on juurikin samaa kumia, joita Pythoneihin aikanaan asennutin. Seos on kovempaa, ja siksi hiukan tunnottomampaa kuin muut vibramin seokset. Aggressiivisella esijännityksellä ja kovalla kumilla on saavutettu mielestäni kohtalaisen hyvä jäykkyyden ja tarkkuuden kompromissi. Monista lähteistä on vuotanut ylisanoja kengän istuuvudesta. KAIKKI aggressiiviset kengät oikeassa koossa jalkaani ahdettuina on tuottanut  tähän asti jonkun asteista tuskaa. Tämä pari ei ole mitenkään poikkeus. Ensitunne oli samaa luokkaa kun olisi vetänyt kastelukannut jalkaan.Muutaman tunnin mukauttamis-taiston jälkeen olen kuitenkin onneksi samaa mieltä muiden kanssa. Kenkä istuu hienosti ja kontrasti ensijärkytykseen on huikea.

Isovarvaspullistuma on perusvaiva tiukemmissa popoissa. Samaan ihanuuteen törmäsin tämänkin popon kohdalla.


Kunhan kenkää vaan pystyy pitämään jalassa, tärkein ominaisuus lienee suorituskyky. Suoritin jo sovittaessa ballerina-testin, jonka tulos yllätti positiivisesti: Varpailla seisominen sujui varsin vaivattomasti (Huom. En ole kenenkään muun nähnyt kiipeilykenkiä näin testaavan, eikä sillä välttämättä ole mitään tekemistä minkään kanssa).



Kengän jännitys ohjaa painon herkällä ja jämäkällä otteella isovarpaan alle. Heti ensimetreistä lähtien huomaa kuinka tarkka kenkä on. Huolimatta siitä että kenkä oli juuri vedetty pakasta, pystyin helposti luottamaan siihen että varvas on ensiyrittämällä oikeassa paikassa ja siinä se myös pysyy. Jalan rotaatio sisäsyrjältä ulkosyrjälle oli samaten helppoa. Kengän kärjen muoto tukee liikettä hienosti.

Ainoa kysymysmerkki tämän kengän kohdalla on miten se suoriutuu graniitilla. Yleensä jos ulos ylipäätänsä kerkeän, on graniitti useimmiten kiipeilyalustana. Edgekumi uudelleenasennettuna Pythoneihin oli ehkä heikon kombo tuohon hommaan johon olen ikinä törmännyt.
Ylitiukat 5 kertaa pohjatut Miurat tuntuivat maailman parhailta kengiltä tuon kärsimyksen jälkeen. Valitettavasti smearing-ominaisuuksista on moni juurikin valitellut, mutta aika näyttää. Kenkä vaikuttaa ensitestien jälkeen joka tapauksessa tarkalta, tukevalta ja jopa yllättävän mukavalta.
Visuaalisten havaintojen perusteella voin myös melko varmaksi todeta että Scarpan monot on Lasportivan vastaavia kestävämmät.