keskiviikko 6. maaliskuuta 2013


Olikohan Dave MacLeodin "9 out 10 climbers make the same mistakes" jossa neuvottiin ruuhkavuosien ja kiipeilyn sulauttamisesta toisiinsa.Harmi ettei mitään muistikuvaa mitä kappaleessa sanottiin.Muistaakseni ihan pätevää tekstiä kuitenkin, eikä mitään "choose climbing u fatso"-tasosia vinkkejä.

Enideis, pitää alkaa soveltaa.Tuntuu et 2-3 kertaa viikkoonkin on nyt ihan liian tiukalla. Tän päivän treeni typisty 30 minuutin sormilautaan ja leuanvetotankoon. Keväällä perheeseen syntyvä apukiipeilijä tuo varmaan viel oman mausteensa tähän ruuhkavuosisyndroomaan. Onneks työjutut hoituu 4päivää töitä - 6 päivää vapaata periatteella. Ainakin toistaseks. Harvoin näin pahaa treeniaikavajetta pääsee syntymään. Onneks, koska silloin alkaa useinmiten hermot yllättäen kiristyy.

Loppuviikosta lupaan itelleni kahet kiikut. Kiipeen lujaa ja laadulla.

8 kommenttia:

  1. Ai säkin oot tässä veneessä?

    Kun resursseja on vähän, täytyy jättää bulshitit ja istuskelu vähemmälle. Kuulostaako tutulta?

    VastaaPoista
  2. Mie oonki sun blogia aika pitkää lukenu ja minust sun progressio on ollu aika jäätävän hyvää vaikka on tullu isoi taukoi välis. Käsi mankkapussil voin kyl vannoo etten miä ikinä kovin löysäst ota. Se on enempi mul siin laadussa. Kunnon lämpät ja fokus siin mitä on suunnitellu. Mut aika usein joku hinkkaa kivan näköstä linjaa ja pakkohan sit on testata. Näin kävi viimeks tänää. Mut tuntu ihan käsittämättömän hienolt kiivetä viikon tauon jälkee.

    VastaaPoista
  3. Kiitokset! Töitä joutuu tekee jokaisen muuvin eteen.
    Fakta on, että lyhytkin aika hallilla riittää kun intensiteetti pysyy sopivana.

    Ootko menossa Salmisaareen tänään?

    VastaaPoista
  4. Mihinhän tää söi mun aamusen vastauksen. Ei täl viikol varmaan enää kerkee, mut ens viikol vois tehä treffit?

    VastaaPoista
  5. Jälleen huomenna maanantaina Salmisaareen klo 19:00 paikkeilla.

    VastaaPoista
  6. Perjantaina ollaan menossa taas, mutta kellon aika on vielä auki. Soita tai pistä tekstari 0500592329 jossain välissä.
    T. Aki

    VastaaPoista
  7. Meidän kiipeilevien mammojen juttu on hyvä, lapsiystävällinen porukka. Kun äippä kiipee, voi olla rauhassa projektoimassa seinällä tietäessään lasten olevan valvovien silmien alla. Meidän perheessä tietty on sekin etu, että molemmat kiipee. Ja lapsi on erinomainen treenipaino ;) Lapsi ei siis estä kiipeilyä, se vaan vaatii luovuutta, kärsivällisyyttä ja myös kiipeilyn tavoitteiden suhteen joustavuutta.

    Muilta osin olen ei-kovien-tavoitteiden kiipeilijä ja mukavuuden haluinen elämän järjestelijä, joten liikun aika kaukana noista kehittymisongelmista. Mutta mikään tästäkään ei ole tullut ilman priorisointeja, tärkeys järjestyksen tarkastamista tai paineita luomalla. Varmin keino on saada keho ja mieli tukkoon stressaamalla, jolloin voi olla varma, ettei homma etene.

    VastaaPoista