Viime aikoina on ollut havaittavissa huomattavaa kehitystä. Yritän ymmärtää mistä se johtuu.Viime vuonna kirjattuja kiikkukertoja tuli 123.Tämä oli mun intensiteetillä liikaa.Vai oliko?Ainakin jälkeenpäin tuntuu ettei sielä kovin montaa hyvää palautumisjaksoa ollu.Vaarana vaan on että jos teen johtopäätöksiä lyhyen ajan kehityksen perusteella, saatetaan mennä metsään.
Pitkän aikavälin kehitys tässä se pointti on.10 vuoden päästä olis kiva lähestyä kasia.Viime vuonna sessiot oli lyhyitä ja rankkoja. Päätä hakattiin seinään urakalla.Tämän vuoden puolella taasen kiikut on venytetty parhaimmillaan yli kahteen tuntiin.Muita treeniin tehtyjä muutoksia viimeisen muutaman kuukauden aikana:
-Kiipeilyn määrää sessioina on vähennetty.
-Tämän myötä palautumisajat pidentyneet.
-Lepoaikaa yrkkien välillä pidennetty.
-Jumissa olevien projektien itsepäistä hinkkaamista vältelty.
-Palautumiseen on panostettu enemmän monella saralla:
Joogaa /venyttelyä päivittäin, +3 litraa vettä päivittäin,beta-alaniinin määrää lisätty,pallo hierontaa ja Ice Poweria kipeisiin lihaksiin tarvittaessa.
-Keskivartaloharjoiteita vastaavasti lisätty ja uutena hermoston piristyksenä joulukuussa mukaan toin leuanvedon lisäpainoilla. Myötäotteella maksimiykkönen liikkuu tällä hetkellä 30 ja 40 kilon välissä.
Mitähän johtopäätöksiä tästä pitäs nyt vetää? Ei mitään hajua.
Pääasia että kiipeäminen on mukavaa ja motivaatio kukkii. Näitä juttuja on vaan kiva kelata silloin kun ei voi kiivetä. Toivottavasti mun kroppa kestää joskus vielä jokapäivästä harjottelua.
Viime vuoden tavote tikata läjä 6c:tä sisällä täyttyi.
Tämän vuoden tiukka tavote on sama kuin edellis vuonna eli nostaa tasoa pykälän verran.
Ulko kiipeilyyn tavotteita ei aseteta. Se on puhdasta naaatiskelua ja kahvin juontia.
Vuoden loppu puolella on siis haaveena topata tusina alaseiskoja.
Niin kauan kun harvempi harjotus frekvenssi ja pidemmät sessiot tuottaa hyvää tulosta mennään tähän tyyliin.
Pitkän aikavälin kehitys tässä se pointti on.10 vuoden päästä olis kiva lähestyä kasia.Viime vuonna sessiot oli lyhyitä ja rankkoja. Päätä hakattiin seinään urakalla.Tämän vuoden puolella taasen kiikut on venytetty parhaimmillaan yli kahteen tuntiin.Muita treeniin tehtyjä muutoksia viimeisen muutaman kuukauden aikana:
-Kiipeilyn määrää sessioina on vähennetty.
-Tämän myötä palautumisajat pidentyneet.
-Lepoaikaa yrkkien välillä pidennetty.
-Jumissa olevien projektien itsepäistä hinkkaamista vältelty.
-Palautumiseen on panostettu enemmän monella saralla:
Joogaa /venyttelyä päivittäin, +3 litraa vettä päivittäin,beta-alaniinin määrää lisätty,pallo hierontaa ja Ice Poweria kipeisiin lihaksiin tarvittaessa.
-Keskivartaloharjoiteita vastaavasti lisätty ja uutena hermoston piristyksenä joulukuussa mukaan toin leuanvedon lisäpainoilla. Myötäotteella maksimiykkönen liikkuu tällä hetkellä 30 ja 40 kilon välissä.
Mitähän johtopäätöksiä tästä pitäs nyt vetää? Ei mitään hajua.
Pääasia että kiipeäminen on mukavaa ja motivaatio kukkii. Näitä juttuja on vaan kiva kelata silloin kun ei voi kiivetä. Toivottavasti mun kroppa kestää joskus vielä jokapäivästä harjottelua.
Viime vuoden tavote tikata läjä 6c:tä sisällä täyttyi.
Tämän vuoden tiukka tavote on sama kuin edellis vuonna eli nostaa tasoa pykälän verran.
Ulko kiipeilyyn tavotteita ei aseteta. Se on puhdasta naaatiskelua ja kahvin juontia.
Vuoden loppu puolella on siis haaveena topata tusina alaseiskoja.
Niin kauan kun harvempi harjotus frekvenssi ja pidemmät sessiot tuottaa hyvää tulosta mennään tähän tyyliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti